Arki fibromylagian kanssa on ajoittain haastavaa.

Tänä keväänä, helmikuun puolivälissä, ylitin rasituskynnykseni ja fibromyalgia otti vallan. Opiskelupäivät yhdistettynä päivittäisiin tallitöihin oli liikaa. 

Väsymys iski.

Nyt reilu kuukausi myöhemmin kamppailen edelleen jaksamiseni kanssa. Arjessa on ollut ”ylimääräisenä” mm. hevosten kengitystä, niin koiran kuin hevosten hammashuoltoa ja rokotuksia sekä enneagrammi-koulutuksen viimeinen jakso.

Mikä Fibromyalgia on?

”Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, jossa esiintyy pitkäkestoista ja laaja-alaista kipua tuki- ja liikuntaelimistössä. Muita tavallisia oireita ovat uupumus, virkistämätön uni ja tiedonkäsittelyn sekä mielialan häiriöt. Oireiden katsotaan johtuvan keskushermostoperäisen kivun säätelyhäiriöstä ja autonomisen hermoston epätasapainosta.”
(Duodecim Terveyakirjasto)

Minulla fibromyalgian pahin oire on väsymys/uupumus. Kipua olen oppinut hallitsemaan omalla arkisilla toimillani  - liikun ja pysyn lämpimänä. 

Suojaan niveliäni ja kehoani kylmältä ja vedolta. Pahimpia aikoja minulle ovat kylmät, koleat ja kosteat kelit. Iloitsen syksyn tulosta, kun voi vetää villaista vaatetta päälle. Välillä joku ihmettelee pukeutumistani: ”miten minulla on niin paljon päällä”. No, se on tapani vältää ja lievittää särkyä ja kipua, kesälläkin nivelet suojattuna siis.

Fibromyalgian hoidossa kevyt liike on lääke. 

Kehoni jäykistyy paikallaan olosta, niinpä nivelten pyörittelyt, ojennukset ja koukistukset, selkärangan lempeä liike herättelevät kehoni aamuisin ja tarpeen mukaan myös päivän aikana. Kehoa ja faskioita huoltava, lempeä liike  ja ”suostutteleva” venyttely pitävät kehoni toimintakykyisenä unohtamatta syviä, ryhtiä ylläpitäviä lihaksia vahvistavaa jumppaa ja pilatesta. 

Hevosia hoitaessa kävelen päivittäin paljon — ylä- ja alamäkeä rinnetontilla —  ja tallitöitä tehdessä saan ”arjen kuntosaliharjoittelua”. Ratsastuksella kohotan aerobista kuntoani ja hapenottokykyäni, mutta se myös saattaa johtaa oireiden pahenemiseen ja rasituskynnyksen ylittymiseen. Hankalinta on, että tehdessä jaksaa ja väsymys tulee viiveellä, yleensä seuraavana päivänä.

Väsymys on hankalin. 

Väsymys tulee jälkijunassa, joten sitä on vaikea hallita. Se yllättää. Olen toki vuosien aikana oppinut ennakoimaan, säätelemään voimavarojani, jopa varomaankin. 

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

• Kuuntelen kehoni viestejä ja yritän toimia niiden mukaan.

• Välillä luovun menoista tai tekemisestä.

• Rytmitän päivääni.

• Pidän palautumistaukoja.

• Huollan kehoani palauttumista aktivoivalla liikkeellä.

Silti rasituskynnykseni joskus ylittyy ja ”tipahdan”. Uupumuksesta on vaikea nousta. On oltava vieläkin tarkempi ja säästeltävä voimavaroja. 

Tuo näkyy arjessa siten, että introverttinä vetäydyn vielä enemmän kotiin. Luovun niin ihanista sosiaalisista kontakteista ja vältän ylimääräistä rasitusta. Esimerkiksi koti jää siivoamatta, pyykkikasa kasvaa ja pihalla rikkaruohot rehottaa… minkä ulkopuoliset saattavat ajattelemattomuuttaan/tietämättömyyttään tulkita laiskuudeksi. Se satuttaa, sillä erityisherkkänä aistin hyvin niin katseet (mikroilmeet) kuin äänensävytkin.

Koen tästä helposti syyllisyyttä ja harmittaahan se myös itseä, sillä nautin kauniista ympäristöstä.

Muut selviytymiskeinot?

Hevosia omistavana ja kotona pientä omaa tallia pitävänä suuret muutokset arjessa ovat hankalia. Niinpä pyrin pienillä teoilla saamaan aikaan muutosta.

Välillä vaihdan ratsastuksen kevyempään hevosen liikutukseen, työstän ja liikutan hevosia maastakäsin.

Olen lisännyt lepohetkiä päivää sekä kiinnittänyt yöuniin huomiota. Herään 10 minuuttia myöhemmin ja pyrin menemään nukkumaan 15-30 minuuttia aiemmin.

Vaikeaa palautuminen on, sillä jokainen ns. ylimääräinen juttu päivässä rasittaa, oli se sitten hevosten kengitys, oma kampaaja, kaupassa käynti, ratsastustunti tai vaikka ystävien tapaaminen. Siis ns. normaalit ja kivatkin asiat haastavat jaksamista.

Suunnittelen ajankäyttöäni siten, ettei viikkooni tulisi liian montaa aikaa vievää ylimääräistä asiaa. Jo tunnin-parin normaali arjesta poikkeava juttu ”tiivistää” päivääni  ja se on levosta tai työajasta pois.

Kuullostaako hankalalle? 

Sitä se välillä todella onkin. 

Ensimmäiset fibromyalgia oireeni muistan murrosikäisenä, diagnoosin sain noin 45 vuotiaana. Nyt suunnilleen 35 vuotta ensioireita myöhemmin, useampi uupumisjakso, takana olen oppimassa - toivottavasti - tekemään tarvittavat muutokset elämääni. 

Liikuntapuolen opintoni ovat auttaneet minua ymmärtämään ja hoitamaan kehoani. Paneuduttuani coach- ja enneagrammi-opintojen myötä myös mielen maailmaani, olen oppinut lisää keinoja. 

Hankalinta on ehkä asioiden vieminen oikeasti käytäntöön. Se, että laittaisi itsensä ja jaksamisensa etusijalle. Uupuneena se on vaikeaa. Lisäksi taustalla vaikuttavat monet asiat… niin arki elävine olentoineen, omat arvot kuin oman enneagrammi-tyypin selviytymiskeinot ja tunnelukotkin… 

… mutta tieto ja ymmärrys asioista ovat avaimet muutokseen! 

Jatkan siis harjoituksia : ) .

Jokaisella meillä on omat haasteemme. 

Olisiko sinulla tarvetta pohtia elämääsi? 

Valmentajana haluan - ratkaisukeskeisyyden ja tekemisen valmentamisen lisäksi - mennä pintaa syvemmälle ja lisätä itsetuntemustasi sekä ymmärrystäsi toimintasi taustalla. Sen myötä tapahtuu kasvua ja todellista, pitkäaikaista muutosta.

Coachina en siis neuvo sinua. Esitän kysymyksiä ja teetän erilaisia tehtäviä ja harjoituksia. Prosessin aikana oivallat itse ratkaisuja tilanteeseesi. Valmennus onnistuu niin paikan päällä Oriveden Pitkäjärvellä kuin etäyhteydelläkin.

Haluatko tutustua valmenukseen?

Tilaa ilmainen työkirja, jonka avulla voit kartoittaa ratkaisukeskeisesti toiveitasi  ja pohtia ensimmäisiä askelia muutoksen polulla.

Sari

P.S. Jos haluat apua pohdintoihisi, voit varata ilmaisentutustumispuhelun.  Laittaa viestiä yhteydeottolomakkeella .